Iltateetä ja muita rutiineja

Uutisia!

Minulla on vihdoinkin pysyvä perhe ja kaikki hyvin. Tuntuu ihanalta, kun elämässä on vihdoinkin rutiineja ja jotain pysyvää. Uusi perheeni on suuri ja täynnä hyviä, ihania ihmisiä. Asun talossa jota on helppo kutsua kodiksi ja jossa tuntuu hyvältä. En pelkää tuoda mielipidettäni julki tai kysyä tyhmiä kysymyksiä. Minulla on arki.

Notícias!

Por fin yo tengo una familia permanente, y estoy bien. Me siento bien y estoy contenta con mi vida ahora. Mi nueva familia es grande (ok, en Finlandia esta sería grande) y buena gente. Yo vivo en una casa donde me siento comoda. A mi no me da miedo a decir mi opinión o preguntar preguntas tontas no más. Yo tengo uda vida estable.

Kuvissa uutta kotikylää ja pyöräretkeilyä.

Kengät kastu

Asun San Gabrielissa, pienessä kylässä vartin ajomatkan päässä Santo Domingon keskustassa. Kylä on pienempi kuin Masku, itseasiassa pienempi kuin Lemu tai Askainen (=todella pieni). Perheeni sanoo, että asukkaita on 200, mutta en kyllä millään ymmärrä että miten näihin pariinkymmeneen taloon mahtuisi niin paljon ihmisiä.

Vanhemmat omistavat rautakaupan keskustassa, ja koulun jälkeen heitän kamat sinne toimistolle, syön lounasta ja sitten lähden harrastusten pariin - kuntosalille, konservatoriolle tai kavereita tapaamaan. Vanhemmat sulkevat kaupan seitsemältä, ja sitten palataan kotiin, harvemmin tosin suoraan, kun meitä lapsia pitää hakea jostain, käydä kaupassa yms.

Ahora yo vivo en San Gabriel, un pueblito un poquito más lejos del centro (15 minutos) de Santo Domingo. Este pueblito es más pequeño que mi pueblo en Finlandía (=MUY pequeño). Mi familia dice que hay 200 habitantes, pero no lo creo, me parece que en estos 20 casas no puede vivir tan mucho gente.

Mis papás tienen una ferrateria en el centro, y despues de colegio me voy a la oficina para cambiarme la ropa y comer. Por la tarde tengo mis propias cosas como antes: conservatorio, gimnasio y amigos. Los padres cierran la tienda a las siete, y entonces me voy a casa con ellos.

Veljelle jokaviikkoinen pyöräilymaisema, Oonalle elokuvamainen vihreä paratiisi...

Kotona kanssani asuvat vanhemmat Gladys ja Ramiro, ja kaksi nuorinta veljeäni, Stefano 16-v. ja Francesco 10-v. Heidän lisäksi perheeseen kuuluu kolme vanhempaa sisarusta, joista yksi opiskelee lääkäriksi Espanjassa ja kahdella muulla on oma perhe täällä Santo Domingossa. Näemme heitä viikottain kun syömme yhdessä. Perhe on siis iso, perinteiseen latinoamerikkalaiseen tapaan!

En mi casa conmigo viven mis padres Gladys y Ramiro, y mis dos hermanos, Stefano, 16 años y Francesco, 10 años. Tengo dos hermanos más, pero una hermana estudia en España, y otros dos tienen sus propias familias aqui en Santo Domingo. Nos vemos todos los semanas cuando cenamos juntos. La familia es grande (para mi), cual es algo típico para las familias latinoamericanos.

Minulla alkaa siis vihdoin asettua asiat kohdalleen, ja nyt ovat arjen ainekset kasassa. Uusi perhe ja uusi elämä ovat jonkin verran lievittäneet joulumasennusta, joka taitaa olla tällä hetkellä enemmän tai vähemmän joka vaihtarilla. En ole kaiken tämän perhehässäkän keskeltä jaksanut postailla, mutta nytpähän ainakin tiedätte että olen elossa :)

Por fin cosas funcionan aqui, y tengo rutinas en mi vida. La nueva familia y la nueva vida han ayudado un poco con este depresión de Navidad, que tienen más o menos todos los estudentes de intercambio. Con todo esto desorden con las familias no he tenido tiempo ni energia para escribir, pero ahora ya saben que aqui estoy, sobreviviendo como 


- Oona