maanantai 13. huhtikuuta 2015

I'm not dead - Part 1

Heips!

Ilmeisesti on tässä aika paljon päivitettävää, kun neljään kuukauteen en ole blogiin koskenutkaan. Seuraavissa kahdessa postauksessa ajattelin kiriä rakoa umpeen ja kirjoittaa vähän kaikesta mitä on tullut puuhattua täällä. Saattaa siis tulla vähän pinnallista tekstiä, kun en usko kenenkään jaksavan lukea jos teksti on pidempi kuin nälkävuosi. On sallittua katsoa vaan kuvat, jos ei jaksa lukea!

Al parecer tengo muchas cosas de que contar, porque no he ni tocado mi blog en cuatro meses. En los próximos dos textos voy a escribir un poquito de todas esas cosas, cosas que he hecho y vivido en el año 2015 hasta este momento. Intento decir las cosas brevemente. 


MINDO

Olimme vuoden ensimmäisenä päivänä perheen kanssa päiväreissulla Mindossa, joka on ihana vuorien, sademetsän ja jokien ympäröimä pikkuinen turistikaupunki. Mindossa riittäisi tekemistä varmaan vaikka viikoksi, ja se on yksi Ecuadorin suosituimpia turistikohteita. Oli hämmentävää, kun yhtäkkiä ympäriltä kuului espanjan lisäksi saksaa, ranskaa ja englantia, ja yli puolella väestöstä ei ollutkaan enää kaneli-iho, tummat hiukset ja sitäkin tummemmat silmät.

En el primer día del año fuimos a Mindo con la familia. Mindo es una ciudad hermosa y pequeña ciudad, rodeada por montañas, bosque y ríos. Hay bastante cosas que hacer allá, suficiente por una semana o algo, aunque nos quedamos solo un día. Es uno de los lugares turisticos más conocidos en Ecuador, y me sentí muy confundida cuando la gente alrededor de mí habló no solo español, si no aleman, frances y inglés también, y cuando la mitad de la gente era gringos con cabello rubio y ojos claros!


Käytiin perhostalossa, pienessä kasvihuoneessa jossa "kasvatetaan" perhosia. Kuvan huone on vain matkamuistomyymälä, mutta halusin ikuistaa sen kun se oli kivan värikäs. :3

Tässä itse perhosia! Jos oli taitava, saattoi saada perhosen kämmenelle/hiuksiin/jalkaan tai vaikka nenän päälle... 

Näitten pikkusten ruokintapiste oli siinä perhostalon pihalla kans, ja voin kertoa että niistä on järkyttävän vaikea saada kuvaa kun ei pysähdy hetkeksikään! Kolibrit on ihania... Tuleva tatuointini! (Älkää sanoko äitille)

Tehtiin pieni kävely vesiputoukselle, matkaan kuului myös vaijerihissi sademetsän yli. (Tämä oli ilmeisesti putouksista pienin, muttei ollut aikaa lähteä vaeltamaan kauemmas.)

Tubing oli vissiin aktiviteetin nimi, ja oli hauskaa!

GRADUACIÓN

Sitten oli edessä paljon tylsää tavallista arkea, kunnes koitti aika juhlistaa luokkakavereiden valmistujaisia. Viimiset viikot koulussa olivat minulle vähän haikeita, sillä tiesin, että luokka hajaantuisi eri kaupunkeihin opiskelemaan enkä välttämättä näkisi enää koskaan näitä ihmisiä. Kuljetin kameraa koulussa ja yritin ikuistaa näitä ihmisiä etten unohtaisi heitä. Valmistujaisjuhliin kuului ensin seremonia koulussa ja seuraavana päivänä juhlaillallinen yhdessä vanhempien kanssa.

Despues de los vacaciones pasaba muchas semanas haciendo nada especial; fui al colegio y al conservatorio y pasaba tiempo con la familia. Las últimas semanas de clases estaba un poco triste, porque sabía que pronto mis compañeros se van a graduar y separar a diferentes ciudades y diferentes universidades para estudiar, y es posible que nunca volveré a ver a ellos. Tenía mi cámara conmigo en las clases, para tomar fotos y no olvidar estas personas. Celebramos la graduación primero en la seremonia en el colegio, y luego con una hermosa cena con los padres.


Domenica, Dayana, Patricia y Daniel


Ivan, Luis, Cindy y... Daniel :D

Tästä kamut jatkaa yliopistoihin, ja kaikki on iloisia jee jee

♥♥♥


SIERRA (BAÑOS, LATACUNGA, AMBATO)

Koulujen loputtua käytiin perheen kanssa viikonlopun mittaisella vuoristoreissulla. Tarkoituksena oli mennä Bañosiin, joka on toinen huippusuosittu turistikohde Ecuadorissa, mutta matkan varrella käväisimme myös Latacungassa ja Ambaton hedelmäpuistossa. Ensimmäisenä iltana pysähdyttiin pimeälle bensa-asemalle, ja kun astuin autosta ulos, PALELIN. SIIS WHAT. Taivaalla ei ollut pilviä, joten tähdet näkyivät, ja minä hytisin villatakissa ja bongailin tuttuja tähtikuvioita. Se fiilis oli ehkä lähimpänä koti-Suomea mihin olen täällä päässyt.

Vuoristoilma aiheutti lievää päänsärkyä ja hengästymistä jo pelkästään yhden kerroksen portaat noustessa, mikä on tosin ihan ymmärrettävää - Suomessa ei pahemmin vuoristoilmaa hengitellä. Itse Baños oli vähän alempana, ja todella kiva paikka, tosin muistutti paljon Mindoa vesiputouksineen ja vuoristometsineen. Turisteille Baños tarjoaa loputtoman määrän erilaisia aktiviteetteja benjihypyistä ja vaijeriliu'uista keinuun maailman laidalla ja vuokrattaviin mönkijöihin. Luultavasti palaan tuonne tänä viikonloppuna!

Cuando terminaron las clases, mi familia me llevó a conocer la sierra. Nuestra intención fue ir al Baños, que también es uno de los lugares turísticos más importantes del país, pero también visitamos a Latacunga y el parque de la familia en Ambato. 

El clima de la sierra me sorprendió! Allá hace FRIO, frio como el frio en Finlandia! El aire también es totalmente diferente, y el falto del oxígeno me causó un dolor de cabeza y problemas con el aliento, porque en Finlandia no hay montañas, es todo plano. Me encantó a Baños, y entiendo porque los turistas vienen a conocerla - es algo que no tenemos en Europa. Espero que pueda visitar a Baños de nuevo!


Ihana Ambato vuorelta kuvattuna.


Yritin testata onnistunko pyörtymään jos juoksentelen hetken ympäriinsä kolmen kilometrin korkeudessa, mutta ainoa missä onnistuin oli massiivisen päänsäryn saaminen. Kuvassa päärynäpuita Ambaton hedelmäpuistossa. Ja joku juoksenteleva punapää, emt.

Vesiputouksia Bañosissa.

Otin screenshotin mun unesta. Ei vaan, tässä mä keinun maailman laidalla, taustalla pilviä ja alla vuoren jyrkänne, joka on rajattu pois taiteellisista syistä...

Norjan vuonot. Ei vaan, vuoristojärvi jossain Latacungan lähellä. Niin kaunista!




Tuli sittenkin kilometripostaus, mutta hei, sen siitä saa jos ei kirjoita neljään kuukauteen. Terkkuja Suomeen, nähdään 73 päivän päästä!

- Oona

APRILLIA

HUOMIO HUOMIO HUOMIO!

EN OLE PALAAMASSA KOTIIN.
Edellinen postaus aiheutti lievää hämminkiä ja paljon suuremman kaaoksen kuin oletin... Vilkaiskaa kirjoituksen päivämäärää! Kyseessä oli (ilmeisesti vähän turhankin kiero ja huolella tehty) aprillipila, minua ei ole lähetetty kotiin, eikä toivon mukaan lähetetäkään! Ette siis valitettavasti näe minua vielä vähään aikaan siellä Suomessa. :)

I AM NOT BEING SENT HOME.
My previous post started a small chaos in Finland but unfortunately also here in Ecuador, when my lovely friend Hannah decided to put the text to Google translator after seeing all the sad smileys on the comments in facebook... It was an April's fool's joke that got slightly out of control when Hannah started calling our friends and sparing the word. I am not going home, so sadly you'll have to watch my annoying face for a few months more. :)

NO VOY A REGRESAR A CASA.
Si alguien tradució mi ultimo texto, lo siento, eso era una broma. En Finlandia el primer día de Abril es un día para hacer bromas a los demás, y eso era la mía, y fue la mejor que he hecho en mi vida, tal vez demasiado buena... Así que solo quise avisarles que no estoy regresando a casa, tienen que soportar mi cara molestosa por un poquito más. :)

- Oona

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Lähtöpassit

Hola,

Tällä hetkellä oman suomen kielen sanonta "tyyntä myrskyn edellä" tuntuu niin ironisen osuvalta tavalta aloittaa tämä kirjoitus että kipeää tekee. Hiljaiselämä täällä blogin puolella päättyy nyt, ja rajusti päättyykin.

Eilen illalla sain puhelinsoiton YFU Ecuadorin päämajasta: minua odottaa ennenaikainen kotiinlähtö. Maasta on poistuttava mahdollisimman nopeasti, YFU auttaa lentolippujen varaamisessa, matkalaukkuja voi jo alkaa pakkailla, lentoyhtiö on selvillä ja nettisivuilta näkee laukkujen painorajat...

Espanjankielinen höpinä puhelimessa vaimeni ja lakkasin ymmärtämästä, kieltäydyin ymmärtämästä. Ei, miten, miksi... Epätodellinen, kuuma ahdistus laskeutui mahanpohjaan eikä ole sieltä mihinkään lähtenyt - eikä varmasti hetkeen lähdekään.

Minun unelmani vaihtovuodesta jää kesken, ja lennän kotiin sunnuntaina 5.4. Jätän Ecuadorin, jätän vuoden viimeistelemättä, palaan kotiin enkä tiedä miten tulen sopeutumaan sinne uudestaan, kun en saa vuottani ja unelmaani vietyä loppuun. Tämä kaikki tuntuu vielä epätodennäköiseltä painajaiselta, mutta totuus on totuus vaikka voissa paistaisi.

Miksi? Rikoin sääntöjä, siinä on kaikki mitä siitä on sanottavaa. Rikoin sääntöjä, kuten moni muukin vaihtari, mutta olin tarpeeksi tyhmä jäädäkseni siitä kiinni. En kuitenkaan olisi ikinä uskonut sen johtavan tähän, enkä koe ansaitsevani tätä, mutta olen voimaton YFU:n päätöksen edessä. Pyydän anteeksi kaikilta. Rakastan tätä maata yli kaiken, ja tekisin mitä tahansa voidakseni muuttaa tilannetta.

Lisäinfoa myöhemmin kun kirjoitushalu palaa. Jos palaa.

- Oona